Kultainen kolmio kierretty ja loppu haamottaa

Morjens,

Viimeiset 5 paivaa on mennyt aika tukkaputkella Pohjois-Intiaa kierrellessa. Torstaina tultiin ostamaan junalippuja matkatoimistosta, niin meille ehdotettiin omaa autoa kuskilla. Pienten laskutoimitusten jalkeen todettiin, etta hinta oli kuitenkin sen verran halpa (4 yota + 5 paivaa 139e/hlo) etta paadyttiin ottamaan se. Matka oli todella onnistunut ja todella paljon vaivattomampi ja helpompi vaihtoehto kuin junilla+busseilla kulkeminen. Lisaksi kerettiin nakemaan 4 paivassa todella paljon enemman, mita oltaisiin muilla tavoilla nahty.

Torstaina kierrettiin lapi kaikki Delhin merkittavimmat nahtavyydet ja perjantaina lahdettiin 07.00 kohti Jaipuria. Perjantaina kerettiin hyvin nahda kaikki oleellisimmat paikat siella ja autolla paastiin sitten suoraan hotellille lepailemaan. Lauantaina tehtiin paivan reissu 150km paahan Pushkariin, joka on pieni pyha kaupunki. Kaupungissa oli paljon leppoisampi ilmapiiri kuin muissa kaymissamme kaupungeissa, mutta siella oli myos aika paljon turisteja ja backbackereita. Paiva kierreltiin ympari Pushkaria ja pyhaa jarvea, jonka jalkeen kaytiin aavikolla ratsastelemassa kameleilla. Kamelisafari meni ensimmaiseen pysahdykseen asti ihan komeasti, kunnes Sanna yritti paasta kamelin selasta pois. Alas laskeutuessaan kameli menetti tasapainonsa ja hermostui, jonka jalkeen Sanna roikkui kamelin selasta paa alaspain, koska sandaali jai kiinni jalkaremmiin. Onneksi mitaan pahempaa ei sattunut, silla tapaus oli todella peloittavan nakoinen ja tuskin nahdaan ihan heti tulevaisuudessa Sannaa kamelin selassa. Onneksi se ei Suomessa ole erityisen tarkea kulkuneuvo.

Sunnutaina lahdettiin sitten kohti Agraa, joka on tunnettu lahinna Taj Mahalista. Agraan matkalla kaytiin myos Mogulikeisari Akbarin rakennuttamassa pikku kaupungissa Fatehpur Sikrissa, joka on nykyaan turistinahtavyydeksi tehty "aavekaupunki". Kaupunki oli todella hieno paikka useine temppeleineen ja palatseineen, joista voidaan nayttaa sitten kuvia Suomessa. Agrassa kaytiin illalla vilkaisemassa vanhaa Agra Forttia ulkopuolelta, silla emme jaksaneet menna enaan tutkimaan sita sisalta.

Illalla kaytiin katsomassa meidan kuskin kanssa mahtava Bollywood-elokuva Namastey London. Jos jotkut Hollywood elokuvat hehkuttaa jenkkeja, niin tama pisti kylla sen kaiken 10 kertaa paremmaksi ylistamalla Intiaa ja alistamalla Englantilaisia. Elokuvassa oli esim. kohtaus, jossa intialaiset ottivat englantia vastaat rugbymatsin, jonka intia yllattain lopulta voitti ja osa ihmisista nousi elokuvateatterissa seisomaan ja hurraamaan :) Leffan jalkeen ei paljon tarttenut miettia, miksi meita katsotaan taalla aina valilla vahan kieroon.

Tana aamuna herattiinkin sitten jo ennen auringonnousua ja lahdettiin tutkimaat Taj Mahalia. Se naytti sille millekka kaikissa kuvissakin, eli olihan se ihan hieno ja tuli siita otettua paljon kuvia. Taj Mahalin jalkeen lahdettiin takaisin kohti Delhia, johon saavuttiin tuossa muutama tunti sitten. Nyt varmaan otetaan pari paivaa aika rauhallisesti ja valmistaudutaan henkisesti Suomeen paluuseen. Jos jotain erikoista tapahtuu, niin ehka suomessa kirjoitellaan viela joku yhteenveto reissusta.

Hampista Bangaloreen

Moro,

Goalla ei kummempia kerennyt tapahtumaan ja selvittiin sielta komeasti yobussilla Hampiin. Yobussissa mentiin "sleeper-luokassa", joka oli oma kokemuksensa sekin. Oli sellanen yhden sangyn levyinen "parisanky", joka oli ensinnakin liian lyhyt ja siita ei saanut kiinni mistaan. Kyyti ei ollut hirvean tasaista, mutta kylla siina valilla sai pikkasen nukuttuakin ja ei se matka kestanyt kuin 11 tuntia. Taalta kun palailee kotiin, niin voi Kuopio-Tampere junamatka tuntua melko lyhyelta pyraykselta :)

Hampissa oltiin kolme paivaa. Hampissa ja sen ymparistossa oli todella paljon erilaisia temppelien raunioita, joten nahtavaa riittaa. Osa temppeleista oli hyvin samantyylisia, kuin Angkor Watin temppelit Kambodzassa, mutta Hampissa oli ainakin nyt vahan turisteja, joten temppeleissa sai seikkailla itsekseen. Aluksi kun paastiin guesthouselle, niin kerrottiin etta Hampissa pitaa kaikkien turistien ilmoittautua poliisille ryostojen takia. Kaytiin sitten ilmoittautumassa ja alussa sai kuvan, etta alueella olisi vaarallista liikkua itsekseen. Meille ei kuitenkaan mitaan ongelmia tullut, eika pimean tultua kylla pahemmin missaan kaytykaan. Ja saatinhan me yhdessa temppelissa jonkin pyhan elefantin siunaukset, tosin sen elafantin karsaan piti tyontaa 1 rupian kolikko etta se sen siunauksen teki. Hyvin se tuntu kuitenkin meita suojelevan :)

Temppeleiden lisaksi Hampissa ei paljon muuta tekemista ollut. Kaduilla oli paljon Guest Housejen ravintoloita ja kahviloita ja juoka puolella hais pyhan lehman paska. Viimeisena paivana Sanna kavi paikallisessa hieronnassa, joka oli melko eksoottinen kokemus ja oljya oli tarpeeksi ;)

Eilen illalla sitten lahdettiin illalla Hampista yojunalla tanne Bangaloreen, joka meni varsin lepposasti verrattuna bussimatkaan. Aamulla kun herasin, oli melkein kaikki muut lahtenyt ja junasta pois ja naytettiin olevan jo Bangaloressa. Heti kun junasta paasi unen tokkurassa ulos, hyokkasi joka puolelta kymmenia riksa- ja taksikuskeja meidan kimppuun, jotka esitteli hienoja prepaidtauluja, joissa hintana meidan kohteeseen luki 300 rupiaa. Sanoin niille, etta mun opaskirja sanoo hinnaks 30 rupiaa eika ne kovin paljoo tykanneet. Lopulta paastiin niiden tekeman ihmismuurin lapi ostamaan liput prepaidkopista, josta ne maksoi 42 rupiaa.

Nyt ollaan taalla Bangaloren MG Roadilla, joka on tallaista vahan hienompaa aluetta ja taalta loytyy paljon lansimaalaisia liikkeita ja ravintoloita. Taa on ihan mukavaa vaihtelua paivaksi kikkailla taalla, silla huomenaamulla aikasin lennetaan Delhiin, jossa voi olla taas astetta kaoottisempi meno paalla. Mutta lisaa tarinoita jostain Pohjois-Intiasta ja ehka saadaan jossain kuvia ladattua tamankin tarinan oheen.

Lepailya Beachilla

Moro,

Taalla ei ole kummosia edellisen postauksen jalkeen tapahtunut. Paivat on mennyt aika rutiinilla heraamisen jalkeen riippumatossa, rannalla makaillessa ja uiskennellessa. Tosin ensimmainen riippumatto jo hajosi ja jouuduttiin kaymaan kaupassa ostamassa uusi. Yhtena aamuna sitten kaytiin reilun tunnin mittaisella vene matkalla katsomassa delfiineja ja yhta toista beachia. Lisaksi taalla on paljon hyvia ravintoloita, joista saa hyvaa ja halpaa ruokaa. Soin yhdessa meksikolaisessa ravintolassa elamani parhaat Fajitakset (2 euroa). Ja kylla naa paikallisetkin ruoat on hyvia, niita tulee syotya lahinna paivalla ja illalla sitten lansimaista ruokaa.

Mutta kirjoittelen seuraavat tarinat sitten varmaan jostain muualta, kun on jotain oikeetakin kerrottavaa. Lauantai-iltana olisi todennakoisesti tarkoitus lahtea yobussilla kohti Hampia, eli siita sitten joskus.

Palolem Beach - Goa

Morjens Goalta!

Taalla ollaan, eli junamatka Mumbaista meni komeesti ja ilman ongelmia. Junan vaunussa oli nukkumapaikkoja kolmessa kerroksessa, mutta hyvin siella sai nukuttua, tosin Thaimaan yojunat on pikkasen viela lepposampia. Aluksi mentiin Goan paakaunpunkiin, Panajiin, jossa oltiin kaksi yota. Paikassa ei kummemmin ollut tekemista, kunhan kierreltiin ympariinsa ja ensimmaisena iltana kaytiin sellasella komeella laivacasinolla, jossa lipun hintaan kuului illallisbuffetit ja drinksut. Lopulta viela voitettiin sen verran, etta illasta tuli ilmainen meille ja ihan mukavaa siella oli. Tosin ois saanut olla muutama oikea pokeripoyta, niin olisi paassyt paikallisilta rahat viemaan :)

Panajin toinen paiva kaytettiin retkeen Old Goalle, jossa oli paljon erinakosia portugalilaisten rakentamia kirkkoja. Ei siita paikasta sen enempaa. EIlen sitten lahdettiin Panajista Calangute Beachille, joka on suosittu myos pakettituristien keskuudessa. Ajateltiin, etta ei se voi kovin huono paikka olla, koska siella niin alyttomasti kay porukkaa, mutta oli se ainakin meidan mielesta. Beachilla oli aivan alyton maara aurinkotuoleja ja itseaan grillaavia lankkareita, jonka lisaksi kaikenlaista erilaisen humpuukkitavaran myyjaa ja huijareita loyty yhta paljon. Ruoka oli kallista ja eipa paljon tekemistakaan keksitty. Ylempi kuva on kyseiselta Beachilta, jos siita edes jonkinlaisen kuvan paikasta voi saada.

Calangute Beachilla ei siis oltu kuin yksi yo ja tana aamuna tultiin viidessa tunnissa kolmella eri paikallisbussilla Palolem Beachille, joka sopii paljon paremmin meidan makuun. Taallakin turisteja on melko paljon, mutta ehka 1/10 siita, mita ruuhkaisemmilla beacheilla. Sen lisaksi kaikki majapaikat taalla on tuollasia bungalowikylia, jotka ovat aivan beachin vieressa. Alemmassa kuvassa on nakymat meidan bungalowilta. Lisaksi Sannan on taalla helpompi liikkua, kuin monissa muissa paikoissa, koska paikalliset on ennenkin nahneet lankkareita. Toiseksi taa tuntuu sellaselle paikalle, jossa mulla ei iske paria kertaa paivassa paalle joku suunnaton vitutus noitten paikallisten "lokkien" takia. Taalla varmaan lepaillaan riippumatossa ja beachilla nyt ainakin viikko, jonka jalkeen jatketaan sisamaahan pain, jossa naisena liikkuminen taas todennakoisesti vaikeutuu huomattavasti.

Katsellaan, jos viela joku paiva kayn kirjottamassa jotain ei minkaan tekemisesta.

Intia Mumbai Bombay

Terveisia Intiasta!

Eli Intiaan asti ollaan selvitty ja viela hengissa ollaan. Intia ja varsinkin Mumbai on aikamoinen kulttuurishokki Thaimaan ja Laosin jalkeen. Vaikka Bangkokissakin on asukkaita paljon, niin tassa paikassa niita tuntuu olevan 10 kertaa enemman ja joka puolella on karmea kaaos. Varsinkin liikenne lahentelee jo Saigonin sekamelskaa, ainoastaan erona etta kaikilla on auto tai linja-auto ja saasteita aivan helvetisti. Tuntuu etta kaikilla olisi jonkinlaisena henkilokohtaisena tavoitteena saada vain mahdollisimman paljon hassakkaa aikaan. Jokatapauksessa paastiin taksilla lentokentalta lopulta hotellille n. 2h taksireissun jalkeen (30km). Aluksi ajettiin Mumbain turistialueelle, jossa selvisi ettei taksikuskilla ollut hajuakaan, missa meidan hotelli on. Lopuksi kun oltiin lahdossa ajamaan edes oikeaan kaupunginosaan, niin meidan taksi ei lahtenytkaan enaan edes kayntiin. Lopulta sitten saatiin toinen taksi ja soitin meidan hotellille josta osattiin neuvoa oikea reitti taksikuskille. Vaikka asiat ei mennyt kovinkaan sujuvasti, olivat kaikki haslingissa mukana olleet henkilot todella mukavia ja avuliaita.

Seuraavana aamuna kaytiin varamaassa junaliput Goalle, jonne lahdetaan tanailtana yojunalla. Juna-asemakin oli varmasti suurin ja sekavin missa ollaan kayty, mutta lopulta loydettiin turisteille tarkotettu myyntiluukku, josta saatiin liput. Paiva meni sitten kierrellessa ympari Mumbain keskustaa ja onhan taalla paljon komeita taloja. Jokapuolella, missa oli vahankin enemman vapaata aluetta, tuntui olevan krikettipelit kaynnissa ja sellainen iso puisto oli aivan taynna pelaajia. Kaytiin myos Gandhin museossa, joka oli myos Gandhin asunto Mumbaissa vuosina 1917-34, etta nyt ollaan oikeita kultturelleja. Jo lennolta asti on tuntunut, etta ollaan joka paikassa ainoat lansimaalaiset ja yleinen tuijotuksen kohde. Erityisesti Sanna tuntuu kiinnostavan paikallisia miehia, jotka paastelevat mita mielenkiintoisempia aania ja huudahduksia tiukan tuijotuksen lisaksi. Mutta eikohan homma helpotu ainakin vahaksi aikaa kun mennaan Goalle.

Eilen illalla kaytiin syomassa varmaan lahimmassa ravintolassa, mika meidan hotellilta loytyi. Sen lisaksi, etta ravintolasta ei saanut mitaan Intialaista ruokaa, oli siella erikoisuutena televisio, jossa naytettiin livena kuvaa vanhasta ukosta soittamassa sahkourkuja ylakerrassa. Musiikista ei kylla erottanut soitetaanko sita livena vai tuleeko se cd:lta, joten ei ihan tajuttu mika koko homman juju oli. Ehka taalla on halvempaa palkata soittaja kuin ostaa cd? Yleisestikin tuntuu, etta Malesiasta oli helpompi loytaa Intialaisia ravintoloita kuin taalta.

Mutta lisaa tarinoita sitten taas varmaankin jostain pain Goaa, kunhan taas netin aareen paastaan.

Viela Thaimaassa

Moro!

Nyt ollaan viimeista iltaa Thaimaassa ja huomenna olisi tarkoitus lentaa illalla kohti Mumbaita. Kolme yota oltiin Ko Lantalla, joka oli varsin rauhallinen paikka palautua Phi Phi:n jalkeen. Varsinkin, kun meilla oli bungalowi beachilta, jossa oli 1 tai 2 bungalowi paikkaa meidan paikan lisaksi, niin ei siella paljoo muita nakynyt. Joiltakin muilta beacheilta olisi loytynytkin vahan enemman resortteja ja muuta hassakkaa, mutta eikohan noita ruotsalaisia nahnyt jo tarpeeksi Phi Phi:lla.

Ensimmainen paiva Lantalla meni riippumatossa maatessa, toinen paiva skootterilla saarta kierrellessa ja kolmantena paivana tehtiin taas snorklausreissu. Snorkalusreissun kohokohtana voisi mainita sellaisen beachin saaren sisalla, johon piti uida sellasen n. 200 metria pitkan luolan lapi. En ennen sita edes tiennyt, etta sellasia paikkoja on olemassa muuta kuin elokuvissa, enka oikeen vielakaan ymmarra, miten sinne sellanen hiekkaranta oli voinut syntya.

Tanaan tultiin sitten viela viimeiseksi yoksi takaisin Krabi Towniin, etta keretaan aamulla varmasti koneeseen Bangkokiin. Lisaksi kaikki halus tulla tanne syomaan jaateloa, ja kyllahan tossa melkosen kokoiset annokset vedettiinkin :) Mutta lisaa sitten taas Intiasta.

Viinasankoja ja snorklausta

Morjesta taas!

Viime postauksen jalkeen ei ole taas mitaan ihmeellisempaa tapahtunut, mutta kai tanne jotain voi silti kirjoitella. Muutama paiva meni Bangkokissa melko rauhallisesti lahinna shoppaillessa ja selvittiin parina iltana baariinkin asti. Torstaiaamuna lahetettiin vanhat vaatteet takasin Suomeen, kun tuli sen verran paljon osteltua uusia vaatteita, joilla varmasti selviaakin loppumatkan. Sitten torstai-iltana lennettiin Arton kanssa Krabille ja oltiin Krabi Townissa yksi yo. Heti seuraavana aamuna lahettiin lautalla Phi Phi saarelle, jossa ollaan nyt muutama yo oleskeltu.

Phi Phista voi sanoa, etta taa on varmasti Thaimaan kallein paikka majoituksen suhteen , taalla on ihan alyttomasti ruotsalaisia (varmasti yli puolet) ja mahtavat maisemat. Kuvia ei oo tullut liikaa otettua, mutta hyvan kuvan maisemista voi saada esim. The Beach elokuvasta. Eilen vedettiin sellanen kokopaivan snorklausretki ja nahtiin taas vahaks aikaa riittavasti upeita beacheja ja koralleja. Muuten paivat onkin mennyt lahinna lohotessa ja illat viinasankkoja kumotessa. Tuollanen sankollinen paikallista rommia (Sangsom), cokista ja redbullia maksaa sellaset vajaat 4 euroo ja onhan se nyt paljon tyylikkaampaa juoda drinkit sankoista pitkalla pillilla kun jostakin pikku laseista. Yoelama taalla on sellasta mukavan lepposta, mutta noita ruotsalaisia sais olla reilusti vahemman.

Tama ilta onkin sitten tarkoitus ottaa vahan rauhallisemmin, jotta huomenaamulla selvittais laivaan, jolla ois tarkoitus menna Ko Lantalle. Siella kuulemma onkin sitten paa-asiassa muslimeita, joten siella varmaan illat sujuu aikapaljon rauhallisemmin. Muutenkin sielta pitais loytya vahan vahemman kansoitettuja beacheja ja halvempaa majoitusta. Lisaa tarinoita sitten joskus tulevaisuudessa, viimeistaan reilun viikon paasta Intiasta.

Takaisin Thaimaassa

Morjens!

Laosin reissut on tehty ja nyt ollaan taas takaisin Thaimaassa Bangkokissa. Eilen aamulla 8 aikaan lahdettiin Etela-Laosin saarilta ja neljan erillisen paikallisbussin ja yojunan jalkeen oltiin jo 6 aamulla taalla, eli matka ei kestanyt kuin 22 tuntia. Nyt tassa odotellaan, etta meidan Guesthousen huone saataisiin siivottua ja paastais suihkuun seka valmistautumaan uuteen paivaan.

Etela-Laos ja Si Phan Donin saaret oli todella lepposia paikkoja. Aluksi oltiin 3 yota Don Detin saarella, jonka jalkeen siirryyttiin isommalle Don Knohgin saarelle pariksi yoksi. Don Det oli enemman Backbackerpaikka, ja saarella oli todella leppoisa ilmapiiri. Siella tuli lahinna makoiltua riippumatossa ja uiskenneltua Mekongissa. Jossain vaiheessa maha meni pikkasen sekasin, niin alko kaipaamaan omaa vessaa, johon ei ois tarttenu yolla vaeltaa viidakon lapi ja jossa ois ollu vahan vahemman erilaisia hamahakkeja sun muita elaimia. Yot oli tosi kuumia ja koska saarella ei ole sahkoja, ei bungaloweissa ollut myoskaan tuulettimia, mika ei helpottanut asiaa. Joka aamu tulikin herattya jo ennen 7.

Yhtena iltana kaytiin Madventuresista tutussa Reggae Barissa, jossa omistajan ensimmainen kysymys olikin, etta tunnetaanko me Tunnaa tai Rikua? Se kerto miten isot kamerat niilla oli ollut ja se oli kuulemma nayttanyt netista sille kyseisen jakson netista viikkoa aikaisemmin. Siina se sitten esitteli meille ylpena TV:sta tuttua Hangover Brunchia, johon kuuluu mm. Valiumia ja Paracetamolia. Paikallinen pontikka (Lao Lao) oli varsin halpaa (dollari/litra) ja nousi kivasti paahan. Lisaksi saarella oli runsaasti tarjolla erilaisia "happy" juomia ja ruokia.

Madventures on nahtavasti tehnyt Etela-Laosin todella suosituksi suomalaisten keskuudessa, silla 5 paivan aikana nahtiin ainakin 10 suomalaista. Lisaksi meidan Guesthousen pitaja ihmetteli, miks siella kay niin pirusti suomalaisia ja kerto tarinaa jostain Pekasta, joka oli viimekerralla tuonut aitinsakin mukana.

Seuraavat paivat menee varmaan shoppaillessa Bangkokissa ja torstaina lahdetaan sitten Arton kanssa kohti Etela-Thaimaata, josta varmaankin seuraavat tarinat, ellei taalla Bangkokissa sitten jo satu tapahtumaan jotain kertomisen arvoista.

Vientiannessa ja lampoo riittaa

Morjens,

Viime kirjoittelun jalkeen ei ole taas kummempia kerennyt tapahtumaan. Oltiin 2 yota Vang Viengissa, niin kuin suunniteltiin ja eilen tultiin sielta sit tanne Laosin paakaupunkiin Vientianneen. Vang Vieng oli hyvin paljon sellanen paikka, mita uskottiinkin sen olevan, eli taysin backbackereille tehty kyla, johon suurin osa menee vaan chillailemaan ja aktiviteetteja harrastamaan. Baareista saa paaosin pizzoja, hampurilaisia, pirteloita ja pannukakkuja, joista kaikista saa halutessaan myos "happy"-version. Taustalla sitten pyorii telkkareissa repeatilla Simpsoneita, Frendeja tai leffoja. Maisemat oli kylla siellakin upeat ja kuva jossa nakyy aurongonlasku, on otettu meidan guesthousen huoneen edesta terassilta. Hauskinta Vang Viengissa oli tubing, eli traktorin renkaan sisakumilla lilluminen alas viereista Nam Song jokea pitkin. Tubingreitin varrella on sitten erinakosia baareja, joissa voi ryypiskelyn ohessa hyppia jokeen erilaisilta tasanteilta tai todella suurilla liaaneilla. Viereisessa kuvasa joku Tarzani nayttaakin mallisuoritusta. Jotain 3km tuota jokea tultiin alas, joskus 11 aamulla lahdettiin ja takaisin kerettiin juuri ennen auringonlaskua.

Nyt ollaan sitten Vientiannessa, Laosin paakaupungissa, ja talla hetkella tuolla ulkona on lamminta sellaiset 37-astetta, etta pikkasen meinaa pukata hikea pintaan kun tuolla pitempia matkoja kavelee. Eilen illalla kaytiin syomassa oikeassa ranskalaisessa ravintolassa ja taytyy kylla sanoa, etta mun 4,5$ sisafilepihvi oli yksi elamani parhaista ja ylivoimaisesti paras hinta/laatu-suhteeltaan. Mutta tallaset lampotilat ei pitemman paalle ole kaupungissa kovin mukavia, joten lahdetaan jatkamaan taalta melkein samantien matkaa kohti Etele-Laosin Si Phan Donia, toiselta nimelta 4000 islandsia. Siella taitaa netin kayttaminen olla pirun kallista, joten seuraavat tarinat tn. jostain pain Thaimaata.

Luang Prabang - Laos

Sabaidee!

Laosissa ollaan nyt neljatta paivaa ja hienolta maaltahan taa vaikuttaa. Matka Paista Luang Prabangiin oli vahintaankin niin tuskainen, mita saattoi kuvitella. Aluksi vedettiin minibussilla sellanen 8 tuntia mukavaa vuoristotieta, ettei ainakaan varmasti pystynyt nukkumaan. Sen jalkeen odoteltiin 3 tuntia rajan aukeamista ja oli ihan pirun kylma, kun ei ollut oikein vaatteita sellaisiin olosuhteisiin. Lopulta paastiin Laosin puolelle, kun mentiin ensiksi tuk-tukilla rajalle, jollain pikkuveneella rajajoen yli ja taas tuk-tukilla toiseen satamaan, josta paastiin slow boattiin, joka oli tarkoitettu n. 40 ihmiselle, mutta kyydissa oli varmasti ainakin 100 ihmista. Ennen kuin kerettiin edes rannasta lahtea, niin sellaset 10 kaveria alkoi possytella ganjaa siella takana ja sama meno jatkui seuraavan vajaat 10 tuntia matkan aikana. Oli melko imelantuoksuiset ja ahtaat oltavat. Lopulta paastiin kuitenkin meidan ensimmaiseen valietappiin, eli Pak Baengiin, jossa sitten oltiin yota.


Viereisessa kuvassa nakyy meidan mahtavan hieno guest house tuolta Pak Baengista. Oli ihan mukava vedella tossa terassiravintolassa bissee, kun tuo avoin seina tuossa keskella oli sen isantaperheen olohuoneen yks seina :) Siina ne katteli porukalla telkkaria ja vietti iltaa, etta ei kai se haittaa jos osa seinista on sattunut rakentaessa unohtumaan. Guest housen omistajaperheen kaikki ihmiset oli kuitenkin todella mukavia, eika siina vaiheessa ollut paljon valia missa nukkuu, kun vasytti niin hirveesti. Onneks meidan huoneen vieressa sattui olemaan kukko, joka heratti meidat varmuuden vuoksi 02.30, ettei myohastytty 09.00 lahtevasta laivasta.

Lopulta kuitenkin paastiin Luang Prabangiin suunnilleen aikataulussa, mutta perseet hellana. Luang Prabang on todella mukava pikkukaupunki, mutta taalla olevien turistien maara kylla yllatti pahasti, silla niita on taalla varmasti 10x enemman mita luulin. Kahvi on taalla alyttoman hyvaa, etta jopa mina (Antti) olen oppinut sita juomaan, jonka lisaksi ranskalaisilta perintona tulleet taytetyt patongit ovat mukavaa vaihtelua Thaimaan ruoalle.


Eipa taalla sitten muuten mitaan erikoisempaa ole tapahtunut, ollaan syoty hyvin, kierrelty kaupunkia ja kaytiin eilen tuossa 30km paassa olevilla vesiputouksilla, jossa paasi ekan kerran uimaankin. Siina samalla sain kaden venaytettya kun hypin liianilla, joka vaikeuttaa oluen juomista kun ei pullo pysy kadessa. Tuli ehka arviotua oma ketteryys ja elopaino hiukan pieleen. Huomenna jatketaan sitten matkaa kohti Vang Viengia heti aamulla, johon onneksi paastaan ilmastoidulla ja tilavalla bussilla. Lisaa tarinoita sitten joskus taas.

Paista kohti Laosia

Nyt alkaa olla viimeiset hetket kasilla Thaimaan puolella, silla bussi lahtee kohti Laosia tuossa reilun tunnin paasta. Matka voi olla taas melkoinen kokemus, silla tassa ymparilla on ihan alytonta vuoristotieta aika pitkan matkaa ja yolla sellanen minibussin kanssa ei valttamatta ole se kaikkein mukavin kokemus. Taalla Paissa aika on mennyt todella nopeasti ja paivalla on ollut todella kuumaa, mutta esim. viime yona kannyn lampomittari naytti huoneessa olevan 17-astetta, etta yolla meinaa valilla vahan paleltaa. Aika on mennyt lahinna nukkuessa, levatessa, syodessa ja skootterilla ymparistoa kierrellessa, eli turhaan ei ole tullut stressattua. Iltaisin on mukava menna paikallisiin baareihin, jossa paikalliset ja turistit soittelevat musiikkia lepposissa tunnelmissa. Mutta ei taalla oikeastaan mitaan sen erikoisempia ole tapahtunut.

Tuossa viereisessa kuvassa on pikkuapina ja pari koiraa, joihin tormattiin tuolla kierrellessa. Oli ihan mukavaa katella ku ottivat matsia keskenaan ja puolta pienempi apina parjasi yllattavan hyvin. Mutta nyt lahetaan oottelemaan bussia ja katsotaan jos Laosin puolelta ois jotain oikeeta kerrottavaakin.

Pai - hippien paratiisi?

Aamulla lahdettin sitten bussilla kohti Pain kylaa Pohjois-Thaimaassa ja melkein luvatussa ajassa sinne sitten paastiinkin. Sanna sano jo ennen kun lahdettiin, etta eikohan meilta rengas matkalla puhkea, mutta ei se puhjennut vaan sinne johonkiin sopivaan valiin meni kivi ja joudutiin sitten se rengas kuitenkin irroittamaan. Lopulta selvittiin perille luvatun 3 tunnin sijasta reilun 5 tunnin jalkeen, joten ei pahasti aikataulu lipsunut. Bussissa istu vieressa ruotsalainen Anja, joka oli ialtaan noin 50-60 vuotta. Oli ollut reissussa vasta 1,5 vuotta mm. Nepalissa, Intiassa ja Australiassa, etta kai sita vanhempana jaksaa sitten viela paremmin.

Lonely Planetissa sanottiin, etta Pai olisi varsinkin hippien oma paratiisi paikka. Ensinakemalla voi sanoa, etta kavijakunta on aika paljon laajentunut, mutta kylla taalla silti vahintaan puolella porukasta jonkinlaiset rastat tai hippiparta on. Palveluja tanne on tainnut muutaman viimevuoden aikana kertya melkoisen runsaasti lisaa, silla taalta loytyy jo 7eleven ja pankkiautomaattikin.

Guesthouse loydettiin melko vaivattomasti laheisen joen rannasta ja hieman yllatyksena tuli, etta meidan 500 bahtin ~10 euron bunglowissa on tietokone ja internetyhteys. Tosin samanlainen bungalowi ilman tietokonetta olisi maksanut 300 bahtia, mutta niita ei ollut vapaana ja huomenna sitten siirrytaan sellaseen, kun niissa on sitten riippumatotkin terasseilla valmiiks ripustettuina :)

Samantien kun saatiin rinkat heitettya pois, mentiin vuokraamaan skootteri (komee keltainen, toiseks ylimmassa kuvassa), jolla kerettiin jo kerran melkein eksyakkin. Lopulta loydettiin vesiputoukselle, joka oli alkuperianen maaranpaa, mutta siina vaiheessa alko jo tulla pimea ja kylma ilman pitkahihaista. Mutta huomenna keretaan sitten paremmin lahtea tutustumaan lahikyliin ja muuhun ymparistoon. Talla hetkella kirjoittelen tata talla meidan bungalowin komeella tietokoneella ja Sanna lahti vaihteeks kaymaan thaihieronnassa. Taalla siita ei tosin tartte maksaa ku 2 euroo tunnilta, ku Chiang Maissa se oli paalle 3 euroo.

Seuraavat tarinat tuleekin sitten varmaan jostain pain Laosia joskus ens viikolla, ellei satuta johonkin nettikahvilaan viela sita ennen poikkeemaan.

Chiang Maissa temppeleiden luvatussa maassa

Noniin. Bangkokin illasta selvittiin pienella pahalla ololla ja selvittiin lennolle ja Chiang Maihin aikataulussa. Nyt ollaan taalla oltu pari paivaa ja keretty nakemaan aika paljon jo. Sannan kanssa tein sopimuksen, etta 2 temppelia riittaa, mutta limiitit on paukkunu jo yli ihan tosta noin vaan. Taal on aikapaljon mukavampi tuo ilmasto, kun paivalla lampotila ei nouse pahemmin yli 30 ja yolla jotain 20 ni pystyy nukkumaankin kivasti.

Eilinen ilta meni syodessa Thaimaan herkkuja ja pyorahtaessa night marketilla, joka oli varmasti isoin mita missaan tahan mennessa olen nahnyt. Oli kaikenlaisen kasityorihkaman myyjaa ihan sikana, jonka lisaksi perinteiset piraattituotekauppiaat. Loppuillasta sitten poikettiin yhteen baariin oluselle, niin tarjoilijakin oli jotain, mita ei ennen ollut tullut vastaa. Vaatetuksena tosi korkeet korkkarit, leopardikuvioiset housut ja minihame. Muuten se ois ollukkin ihan normaalia, mutta melko reheva parta vahan sotki kuvioo :)

Tanaan sit kierreltiin noita temppeleita muutama kappale, minka lisaks paastiin halpaan "taksiin", jonka seurauksena sitten kierrettiin varmaan kaikki Chiang Main matkamuisto myymalat tai oikeastaan tehtaanmyymalat. Kaytiin jossain maailman suurimmassa korukaupassakin ja yhden kaulakorun hintaa kysyttiin ni ei ollu ku vaivaset 3 miljoonaa bahtia, etta meni vahan yli reissubudjetin. Asken sitten Sanna sai taas kerran ylipuhuttua mut ja oltiin tunti hierojalla. Ihan kivaltahan se talleen jalkikateen tuntuu, etta kai se thaitati oikeat paikat niksautteli.

Nyt sitten lahdetaankin tasta syomaan jonnekkin ja huomenaamulla aikasin bussilla kohti Pai:ta ja sielta sitten lisaa tarinoita.

Atron luona Bangkokissa

Nonnii, nyt sitä ollaan ulkomailla.

Lähtö viivästy sellasen 4 tuntia, koska meitä kysyttiin vapaaehtoiseksi jäämään myöhäisemmälle lennolle, josta hyvitetään 300 euroa/hlö. Mietittiin asiaa vajaa minuutti ja ajateltiin että saadaan aika kiva tuntipalkka ei minkään tekemisestä ja pyörittiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla vähän suunniteltua kauemmin.

Bangkokiin saavuttiinkin sitten aivan jälkimmäisen lennon mukaisessa aikataulussa ja lentokentältä täyty mennä samantien hakemaan Lipovitan energiajuomat, jotka pesee suomalaiset vastaavat aika ylivoimaisesti piristystehossaan. Uudella voimalla lähettiinkin sitten etsimään Atroo, joka on vaihtarina Bangkokissa. Osoitteeksi annettiin Boss Tower ja taksikuski tuntu samantien tietävän mihin ollaan menossa. Tuloksena päädyttiin Bossotel nimisen hotellin eteen, josta ovimikko ohjasi kuskia oikeeseen paikkaan, joka osoittautui jokskin paikaks minkä nimessä ei ollut koko Boss-sanaa. Lopulta soitin Artolle, joka anto puhelimen jollekkin Boss Towerin paikalliselle hemmolle ja lopulta löydettiinkin sitten oikeaan paikkaan. Varmaankin joku 50km ajettiin 20km matkaa, mutta eipä tuo silti maksanut kun 6 euroo.

Nyt sitten ollaan tässä Arton kämpillä naukkailemassa virvokkeita ja kohta varmaankin suunnataan jonnekkin Bangkokin yöhön. Huomenna sitten Chiang Maihin ja sieltä lisää tarinoita ehkä jopa kuvien kanssa sitten jossain vaiheessa.

Krapula tai vapina

Nonniin, nyt on MM-kyykät taas takana ja matkaan lähtö edessä. Alkaa pikkuhiljaa matkakuume nousemaan, kun taksilla pitäs linja-autoasemalle 4h päästä lähteä tai sitten se on vaan krapulaa eilisestä. Lento lähteekin Bangkokiin sitten 20.00 illalla ja on aamulla 10.45 perillä, että saahan siinä vähän aikaa taas kipristellä Finnairin niin ihanan tilavissa matkustamoissa. Mutta eiköhän tuo 10 tunnin kärvistely palkitse sitten perillä.

Seuraavat kirjoitukset tuleekin sitten varmaan jostain päin Thaimaata.

Tarinoita reissusta!

Moro! Tälle sivulle ois tarkoitus laitella tarinoita ja kuvia reissusta.

Matkaan lähdetään 4.2. illalla ja tarkoitus ois melkein samantien jatkaa Bangkokista kohti Chiang Maita, josta edelleen muualle Pohjois-Thaimaaseen ja Laosiin. 10.3. ois sitten edessä lento Intiaan, jossa ollaan vajaa kuukausi, että saas nähdä kuin käy.